22

Suomenlahden rannikkovedet ovat rehevöityneet

Suomenlahden rannikkovedet ovat rehevöityneet

Suomenlahden rannikkovedet ovat rehevöityneet. Rehevöityminen on seurausta siitä, että rannikkovesiin on kulkeutunut vuosikymmenien aikana runsaasti ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.

Faktaa

Suomen rannikolla suurin osa ravinteista tulee maataloudesta, mutta huomattavia määriä ravinteita Suomenlahdelle tulee myös esimerkiksi suurten asutuskeskusten jätevesistä. Ravinteiden huuhtoutumiseen pelloilta vaikuttavat myös sateet, joka ovat Suomenlahden valuma-alueella olleet viime vuosina melko runsaita. Runsaat sateet saattavat myös pitkällä aikavälillä makeuttaa merta.

Veteen liuenneet ravinteet saavat planktonlevät runsastumaan niin paljon, että vesi samenee ja ajoittain esiintyy myös helposti havaittavia sinileväkukintoja. Myös rihmalevät runsastuvat ja tukahduttavat rakkoleväkasvustoja. Kuolleet levät myös kuluttavat vedessä olevaa happea ja monin paikoin Suomenlahden rannikolla meren pohja on laajoilla alueilla hapetonta. Hapettomassa pohjassa on vain bakteeritoimintaa ja muut pohjaeliöt, jotka ovat tärkeää ravintoa kaloille, kuolevat hapettomilta pohjilta.

Rehevöityminen ja suolapitoisuuden pieneneminen muuttavat myös planktonäyriäisten lajikoostumusta, mikä tuo ongelmia niitä ravintonaan käyttäville kaloille. Suolaisessa vedessä elävät planktonäyriäiset ovat isompia ja ravintosisällöltään parempia kuin makean veden planktonäyriäiset.

Rehevöitymisestä ja makeutumisesta kärsivät Suomenlahdella ainakin kampela ja piikkikampela, joiden lisääntymistä veden suolapitoisuuden väheneminen haittaa. Kampelat kärsivät pohjakalana myös pohjien hapettomuudesta.

Meren rehevöitymisestä ja makeutumisesta hyötyvät selkeästi eniten useat särkikalalajit. Ne viihtyvät rehevässä, sameassa vedessä ja niiden lisääntyminen onnistuu paremmin vähäsuolaisessa vedessä. Vesien rehevöitymisen myötä runsastuneet särkikalat hankaloittavat suomalaisten arvostamien kalojen verkkopyyntiä.

Sameat vedet lämpenevät kirkkaita vesiä tehokkaammin, mikä myös on eduksi särkikaloille. Rehevyyttä ja lämpöä suosivat myös kuha ja ahven. Lisäksi ne käyttävät mielellään särkikaloja ravinnokseen, joten tilanne on siitäkin näkökulmasta niille edullinen.

Kuvat: Levää, Dreamstime  |  35mm kampela, Ville Karvinen


Kerro tietoiskusta muillekin

FB T in
G+ P

Tietoa ja toimintaa

73

Tavoitteena merialueiden hyvä tila vuoteen 2020 mennessä

Tavoitteena merialueiden hyvä tila vuoteen 2020 mennessä

Vuonna 2008 voimaan tulleen EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteena on saavuttaa Euroopan merialueilla hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot laativat omille merialueilleen – talousvyöhyke mukaan lukien – kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka jatkossa päivitetään kuuden vuoden välein.


Luonnonvarakeskus I Love Gulf of Finland Gulf of Finland - Year 2014