Seikkaile
Suomenlahti-tiedon parissa

Tutkimukset

05

Alkuperäisten kalakantojen ylläpito tukeutuu ajanmukaiseen tutkimukseen

Alkuperäisten kalakantojen ylläpito tukeutuu ajanmukaiseen tutkimukseen

Luonnonvarakeskuksen vesiviljelyn tehtävänä on säilyttää Suomen arvokalakannat ja niiden monimuotoisuus viljelyn keinoin silloin, kun muut säilytyskeinot eivät sitä turvaa. Myös kalanviljelyelinkeinon edellytysten kehittäminen kuuluu vesiviljelyn tehtäviin.


52

Tutkittua tietoa saaristolinnuista

Tutkittua tietoa saaristolinnuista

Saaristolintuseurannan avulla on tuotettu aikasarjaa saaristolintujen pesimäkantojen vuotuisista muutoksista.


53

Ruokkilintujen joukkokuolemia selvitettiin

Ruokkilintujen joukkokuolemia selvitettiin

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus) selvitettiin, soveltuvatko itäisellä Suomenlahdella viime aikoina havaittujen ruokkilintujen joukkokuolemien esiintyminen merialueen tilan yhdeksi indikaattoriksi.


54

Kolme neljäsosaa vapaa-ajankalastajien saaliista ihmisravinnoksi

Kolme neljäsosaa vapaa-ajankalastajien saaliista ihmisravinnoksi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus) tuoreen tilaston mukaan vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis vuonna 2012 oli 24,5 miljoonaa kiloa ja rapusaalis 2,5 miljoonaa kappaletta. Kokonaissaalis on selvästi pienempi kuin vuonna 2010 (29,2 miljoonaa kiloa). Ero selittyy suurimmaksi osaksi muuttuneella tilastointitavalla: vuonna 2012 elävänä vapautettu saalis tilastoitiin erikseen.


55

Ecoseal – Tasapainoilua kestävän hyljekannanhoidon ja kalastuksen välillä

Ecoseal – Tasapainoilua kestävän hyljekannanhoidon ja kalastuksen välillä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus) koordinoiman ECOSEAL-hankkeen tulosten mukaan pyydyksissä ruokailevat hallit ovat useimmiten huonokuntoisia uroksia ja pienikokoisia saman vuoden poikasia. Hallinmetsästyksessä tulisi pyrkiä kalastajien ja metsästäjien väliseen yhteistyöhön pyydysten läheisyydessä liikkuvien ja pyydyksissä ruokailevien hylkeiden poistamiseksi.


56

Meritaimenen luonnonkantoja tutkitaan

Meritaimenen luonnonkantoja tutkitaan

Meritaimenen luonnonkantoja on Suomen rannikon joissa jäljellä enää noin tusina, ja niidenkin tila on äärimmäisen uhanalainen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus) syksyn 2013 sähkökalastuksissa luonnossa syntyneitä poikasia tavattiin Pohjanlahden meritaimenjoista erittäin vähän. Suomenlahden joissa poikasmäärät olivat kohtalaisen runsaita. Etelärannikon joista saatiin loppusyksyllä havaintoja kookkaista emokaloista, kun tulvat helpottivat meritaimenten kutuvaellusta jokiin.


57

Kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen

Kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen

Kalojen lisääntymisalueiden sijaintia kuvaavat kartat ovat osoittautumassa tärkeäksi työkaluksi niin rannikkoalueiden käytön suunnittelussa ja suojelussa kuin kalakantojen kestävässä hoidossakin. Tietoa lisääntymisalueista tarvitaan muun muassa erilaisten rannikkoympäristöä muuttavien hankkeiden, kuten satamien, väylien ja tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiin.


58

Itämeren hallikanta kasvaa edelleen

Itämeren hallikanta kasvaa edelleen

Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä yli 32 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon.


59

Kalakannat ja kalastus ilmastonmuutoksen armoilla

Kalakannat ja kalastus ilmastonmuutoksen armoilla

Kuha ja ahven hyötyvät lämpimistä kesistä. Lämpimät talvet yhdessä rehevöitymisen kanssa taas ovat ilmeinen syy vähentyneisiin made- ja siikasaaliisiin. Kylmää vettä tarvitsevat lajit, joihin useimmat uhanalaiset kalalajit kuuluvat, ovat jo nyt tiukoilla. Vieraslajit valtaavat rannikkovesiämme. Riittääkö meillä kalastettavaa tulevaisuudessa ja mistä kaloista saalis koostuu? Usean lajin saaliit ovat merkittävästi muuttuneet viimeisten 30 vuoden aikana.


60

Aranda troolasi tietoa silakkakannoista

Aranda troolasi tietoa silakkakannoista

RKTL:n (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus) tutkijat seilasivat syys-lokakuussa 2013 Itämerellä Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Arandalla. Uusinta tietoa silakkakantojen tilasta kerättiin yhteistyössä kalastajien kanssa.


Näytä lisää tutkimuksia

Tietoiskut

22

Suomenlahden rannikkovedet ovat rehevöityneet

Suomenlahden rannikkovedet ovat rehevöityneet

Suomenlahden rannikkovedet ovat rehevöityneet. Rehevöityminen on seurausta siitä, että rannikkovesiin on kulkeutunut vuosikymmenien aikana runsaasti ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.


14

Suomenlahden vaelluskalat vaikeuksissa

Suomenlahden vaelluskalat vaikeuksissa

Luonnonvaraiset lohikalakalakannat Suomenlahden alueella ovat kärsineet ihmistoiminnasta ja Suomen kalastettavat vaelluskalakannat ovat nykyisin käytännössä täysin istutusten varassa.


Luonnonvarakeskus I Love Gulf of Finland Gulf of Finland - Year 2014